Lajiesittelyt

Palveluskoirakoelajit

Palveluskoiriksi kutsutaan koiria, jotka on koulutettu toimimaan ihmisen apuna erilaisissa etsintä- ja suojelutehtävissä. Tällaisiin tehtäviin koulutettuja koiria ovat hyödyntäneet toiminnassaan eri maiden poliisi, armeija ja rajavartiosto. Palveluskoiriksi käsitämme ne rodut, joilla on oikeus osallistua palveluskoirakokeisiin.
Lisätietoja: http://www.palveluskoiraliitto.fi/kilpailuoikeusrodut.htm

Palveluskoirakoelajeja ovat jälkikokeet, hakukoe, viestikoe, etsintäkoe, suojelukokeet, pelastuskoirakokeet, valjakkohiihto ja opastuskoe. Palveluskoirakokeet ovat palveluskoirarotuisten koirien rodunomaisia kokeita, ja niiden tulosten perusteella kyseisille roduille myönnetään muoto- ja käyttövalioarvot.
Lähde ja lisätietoja: Suomen Palveluskoiraliitto ry

Tottelevaisuuskoe

Koemuoto on avoin kaikille roduille sekä sekarotuisille koirille. Tottelevaisuuskokeissa testataan koiran ja ohjaajan välistä yhteistyötä sekä koiran koulutuksen tasoa. Koulutuksen tarkoituksena on opettaa koiralle miellyttävää ja hallittua käyttäytymistä sekä koiran ohjaajalle oikeaa ja asiallista koirankäsittelytaitoa. Kokeeseen saavat osallistua kaikki tunnistusmerkityt ja Suomen Kennelliiton määräysten mukaisesti rokotetut 10kk (erikoisvoittajaluokka 15kk) täyttäneet koirat.
Lähde ja lisätietoja: Suomen Kennelliitto

Palveluskoirakoelajit:: BH, Käyttäytymiskoe (koulutustunnus BH); PAJÄ, Jälkikoe (koulutustunnus JK1-3); PAEJ, Erikoisjälki (koulutustunnus FH1-2); PAHA, Hakukoe (koulutustunnus HK1-3); PAVI, Viestikoe (koulutustunnus VK1-3); PAEK, Etsintäkoe (koulutustunnus EK1-3); PASU, Suojelukokeet (koulutustunnus IPO, VPG tai SchH 1-3); PAOP, Opastuskoe (ei koulutustunnusta); PAVH, Valjakkohiihto (ei koulutustunnusta); PERA, PEHA, PEJÄ, Pelastuskoiratoiminta ja pelastuskoirakokeet
Tottelevaisuuskoe:: TOKO, tottelevaisuuskoe

BH, Käyttäytymiskoe (koulutustunnus BH)

Jokainen koiranomistaja voi mitata koiransa yhteiskuntakelpoisuutta osallistumalla käyttäytymiskokeeseen. Kokeeseen saavat osallistua kaikki koirat, myös rekisteröimättömät, kunhan ne on tunnistusmerkitty. Vain koulutustunnuksen (BH) saavuttaneet koirat saavat myöhemmin osallistua palvelus- ja pelastuskoirakokeisiin.

Käyttäytymiskokeen tottelevaisuusosio sisältää seuraamisen sekä taluttimessa että vapaana, liikkeestä istumisen, liikkeestä maahanmenon ja luoksetulon, sekä paikallaololiikkeet. Hyväksyttävään suoritukseen vaaditaan vähintään 70 % maksimipistemäärästä. Kokeen toinen osio suoritetaan kadulla, torilla, liikekeskuksessa tai muussa vastaavassa paikassa. Koiran tulee suhtautua välinpitämättömästi ja positiivisesti ohikulkeviin ihmisiin, koiriin, autoihin, polkupyöriin, lastenvaunuihin, rullaluistelijoihin ja muihin tavallisesti liikenteessä kohdattaviin tilanteisiin.

Käyttäytymiskoetta ei arvostella pistein, vaan tuomari joko hyväksyy tai hylkää suorituksen.

Takaisin

PAJÄ, Jälkikoe (koulutustunnus JK1-3)

Jälkikokeeseen saavat osallistua palveluskoirakokeisiin osallistumisoikeuden omaavien rotujen edustajat, jotka ovat suorittaneet BH-kokeen hyväksytysti.

Jälkikoe sisältää tottelevaisuus- ja maasto-osuuden, sekä esine-etsinnän (koira etsii ja tuo ohjaajalleen maastoon pudotettuja esineitä). Tottelevaisuusosio on samanlainen muiden palveluskoirakoelajien kanssa. Osiossa tarkastellaan koiran ohjattavuutta, tempperamenttia, vietti- ja työskentelykestävyyttä sekä hermorakennetta erilaisten suoritusten avulla. Tottelevaisuusosiossa suoritettavia liikkeitä ovat paikalla makaaminen, seuraaminen, seuraaminen ohitettavista ihmisistä, liikkeestä istuminen, liikkeestä seisominen ja liikkeestä maahanmeno, luoksetulo, eteenlähetys sekä esineen noutaminen tasamaalla ja ylittämällä erilaisia esteitä.

Palveluskoirien jälkikokeessa koira jäljestää ihmisen tekemää jälkeä. Jäljen tekijä (koiralle vieras henkilö) kävelee maastossa suunnitellun reitin, ja jättää kävelyuralleen 6 jälkiesinettä, noin 10cm pitkiä, kuivia, radan tunnuksella merkittyjä oksanpätkiä. Jäljen pituus kasvaa luokittain, kuten myös jäljen vanhentumisaika. Koira etsii jäljen suoralta linjalta, jonka yli jäljen tekijä on jostain kohtaa kävellyt. Koiran ohjaaja ei tiedä mistä kohtaa jälki linjan (”jana”) poikki kulkee. Aikaa jäljen ajamiseen ja jälkiesineiden ilmaisemiseen on luokasta riippuen 20–40 minuuttia.

Jälkikokeessa arvostellaan maasto-osuudella vain koiran jäljen etsiminen ja jäljestämään lähtö. Tämän jälkeen koira ja ohjaaja työskentelevät kahdestaan kunnes tulevat jäljen päähän esineelle no 6. Lopuksi ohjaaja luovuttaa esineet tuomarille tai kokeen toimihenkilölle, joka kirjaa tuodut esineet ja näiden perusteella todetaan miten koira on tehtävästä suoriutunut.

Takaisin

PAEJ, Erikoisjälki (koulutustunnus FH1-2)

Erikoisjälkikokeeseen saavat osallistua palveluskoirakokeisiin osallistumisoikeuden omaavien rotujen edustajat, jotka ovat suorittaneet BH kokeen hyväksytysti.

Erikoisjälkikoe on jäljestämiskoe, jossa koiran suoritusta arvostellaan koko jäljestämisen ajan. Kokeessa ei ole tottelevaisuusosuutta. Jälki tehdään yleensä pellolle tai muuhun avoimeen maastoon. Koeluokkia on kaksi. Luokasta toiseen siirryttäessä jäljen pituus kasvaa ja ilmaistavien esineiden määrä lisääntyy. Lisäksi kulmien (90 astetta) määrä kasvaa. Molemmissa luokissa jäljen ylittää 30 minuutin aikaerolla seurattavan jäljen ylittävä toisen henkilön tekemä harhajälki. Koiran tulee seurata jälkeä tarkasti ja jokainen poikkeama jäljeltä alentaa arvosanaa.

Takaisin

PAHA, Hakukoe (koulutustunnus HK1-3)

Hakukokeeseen saavat osallistua palveluskoirakokeisiin osallistumisoikeuden omaavien rotujen edustajat, jotka ovat suorittaneet BH-kokeen hyväksytysti.

Hakukoe sisältää tottelevaisuus- ja maasto-osuuden, sekä esine-etsinnän (koira etsii ja tuo ohjaajalleen maastoon pudotettuja esineitä). Tottelevaisuusosio on samanlainen muiden palveluskoirakoelajien kanssa. Osiossa tarkastellaan koiran ohjattavuutta, tempperamenttia, vietti- ja työskentelykestävyyttä sekä hermorakennetta erilaisten suoritusten avulla. Tottelevaisuusosiossa suoritettavia liikkeitä ovat paikalla makaaminen, seuraaminen, seuraaminen ohitettavista ihmisistä, liikkeestä istuminen, liikkeestä seisominen ja liikkeestä maahanmeno, luoksetulo, eteenlähetys sekä esineen noutaminen tasamaalla ja ylittämällä erilaisia esteitä.

Palveluskoirien hakukokeen henkilöetsinnässä koiran tulee etsiä, löytää ja ilmaista merkityltä alueelta sinne piiloutuneet 3 ihmistä (maalimiestä). Hakualueen koko kasvaa koeluokittain, kuten myös etsintäaika. Ohjaaja kulkee merkittyä keskilinjaa pitkin ohjatessaan koiran etsintää.

Maalimiehet menevät piiloihin ennen koiran ja ohjaajan radalle tuloa. Tuomari selittää ohjaajalle alueen rajat ja ohjaajan tulee ohjata koira suorittamaan etsintää alueen sisällä. Koiran tulee edetä järjestelmällisesti risteillen keskilinjalta alueen reunoille ja takaisin. Saadessaan hajun maalimiehestä koiran tulee ilmaista löytämänsä maalimies joko haukkumalla (koiran tulee pysyä maalimiehen läheisyydessä ja haukkua siten että ohjaaja vaivattomasti löytää koiran luo) tai tuomalla ohjaajalle rullan merkiksi löytyneestä maalimiehestä (jonka jälkeen ohjaaja kytkee koiran taluttimeen ja käskee koiran palata maalimiehen luo). Kun maalimies on löytynyt ja tullut esiin piilosta, palataan keskilinjalle samalle kohtaa mistä ilmaisuun lähdettiin ja ohjaaja lähettää koiran jatkamaan etsintää kunnes kaikki maalimiehet on löydetty tai etsintäaika on kulunut.

Takaisin

PAVI, Viestikoe (koulutustunnus VK1-3)

Viestikokeeseen saavat osallistua palveluskoirakokeisiin osallistumisoikeuden omaavien rotujen edustajat, jotka ovat suorittaneet BH-kokeen hyväksytysti.

Viestikoe sisältää tottelevaisuus- ja maasto-osuuden, sekä esine-etsinnän (koira etsii ja tuo ohjaajalleen maastoon pudotettuja esineitä). Tottelevaisuusosio on samanlainen muiden palveluskoirakoelajien kanssa. Osiossa tarkastellaan koiran ohjattavuutta, tempperamenttia, vietti- ja työskentelykestävyyttä sekä hermorakennetta erilaisten suoritusten avulla. Tottelevaisuusosiossa suoritettavia liikkeitä ovat paikalla makaaminen, seuraaminen, seuraaminen ohitettavista ihmisistä, liikkeestä istuminen, liikkeestä seisominen ja liikkeestä maahanmeno, luoksetulo, eteenlähetys sekä esineen noutaminen tasamaalla ja ylittämällä erilaisia esteitä.

Viestikoirat toimivat aikoinaan armeijan tulenjohdon ja tykkipattereiden välisinä viestinviejinä. Palveluskoirien viestikoe noudattelee edelleen tätä sotakoirien toimintamallia. Lajin harrastaminen edellyttää kahta ohjaajaa. Viestikokeessa koira juoksee maastossa kahden ohjaajan välillä. Rata mitataan ja merkitään vaihtelevaan metsämaastoon ja sen tulee olla mahdollisimman suora. Radan pituus on ensimmäisellä matkalla aina 1km. Lisäksi matkaan tulee ns. jäljestämisosuus, jonka pituus vaihtelee kilpailuluokittain.

Kokeessa koirat siirtyvät toisen ohjaajansa kanssa rataa pitkin kävellen ensimmäistä lähetystä varten lähetyspiste A:sta lähetyspiste B:hen. Koirat lähetetään matkaan 3 min. välein. Kokeessa koiran on työskenneltävä lähtökäskyn saatuaan täysin itsenäisesti, edettävä vauhdikkaasti ja oltava häiriintymättä metsäneläimistä, marjastajista tai muusta matkan varrella mahdollisesti kohtaamastaan häiriöstä. Kun koira saapuu A-pisteeseen, ohjaaja ottaa koiran kiinni ja antaa sen pannassa olevasta kotelosta viestilipukkeen tuomarille, joka merkitsee lipukkeeseen koiran viestitaipaleella käyttämän ajan, ja seuraavalle osuudelle tapahtuvan lähtöajan.

Kun kaikki koirat on lähetetty B-pisteestä, siirtyvät ohjaajat 300 metrin matkan merkittyä reittiä eteenpäin. Koirat lähetetään A-pisteestä, ja niiden tulee juosta B-pisteeseen, ja jatkaa ohjaajien jättämää hajuvanaa seuraten ohjaajan luo. Myös tästä osuudesta otetaan aika, joka lasketaan yhteen edelliseen matkaan käytetyn ajan kanssa ja näin saatu aika on 1-luokassa koiran kokonaisaika, joka ei saa ylittää 15 minuuttia.

Kokeessa koirien aikoja verrataan toisiinsa, ja nopeimman ajan juossut saa eniten pisteitä. Myös koiran käyttäytyminen lähetyspisteessä vaikuttaa lopputulokseen.

Takaisin

PAEK, Etsintäkoe (koulutustunnus EK1-3)

Etsintäkokeeseen saavat osallistua palveluskoirakokeisiin osallistumisoikeuden omaavien rotujen edustajat, jotka ovat suorittaneet BH-kokeen hyväksytysti.

Etsintäkoe sisältää tottelevaisuus- ja maasto-osuuden. Tottelevaisuusosio on samanlainen muiden palveluskoirakoelajien kanssa. Osiossa tarkastellaan koiran ohjattavuutta, tempperamenttia, vietti- ja työskentelykestävyyttä sekä hermorakennetta erilaisten suoritusten avulla. Tottelevaisuusosiossa suoritettavia liikkeitä ovat paikalla makaaminen, seuraaminen, seuraaminen ohitettavista ihmisistä, liikkeestä istuminen, liikkeestä seisominen ja liikkeestä maahanmeno, luoksetulo, eteenlähetys sekä esineen noutaminen tasamaalla ja ylittämällä erilaisia esteitä.

Etsintäkokeen maasto-osuus koostuu jäljestä, henkilöhausta, esineruudusta, pudotetun esineen noudosta ja tarkkuusetsinnästä.

Jälkiosuuden pituus kasvaa alokasluokan 300 metristä (40 minuuttia vanha) 3-luokan 500 metriin (60 minuuttia vanha). Koira etsii jäljen etsintälinjalta. Jäljellä on neljä jälkiesinettä.

Henkilöetsintäalue on kaikissa luokissa samankokoinen. Alueelle on piiloutunut kaksi maalimiestä, jotka koiran tulee löytää ja ilmaista. Etsintään käytettävissä oleva aika lyhenee luokittain.

Pudotetun esineen noutaminen on maastossa tapahtuva pitkä noutoliike. Ohjaaja kävelee maastoon merkittyä linjaa 50 metriä, pudottaa oman esineen koiran huomaamatta, jatkaa kulkua (matkan pituus riippuvainen luokasta) ja lähettää koiran noutamaan esineen. Luovutus tapahtuu kuten tottelevaisuusosuuden noutoliikkeessä.

Takaisin

PASU, Suojelukokeet (koulutustunnus IPO, VPG tai SchH 1-3)

Suojelukokeeseen saavat osallistua palveluskoirakokeisiin osallistumisoikeuden omaavien rotujen edustajat, jotka ovat suorittaneet BH-kokeen hyväksytysti.

Suomessa on käytössä kolme suojelukoemuotoa: IPO-koe (kansainvälinen suojelukoe), VPG (kansallinen suojelukoe) sekä SchH (saksanpaimenkoiraliiton käyttämä rodunomainen suojelukoe saksanpaimenkoirille). Koeohjeet ovat miltei samanlaiset, kokeet ja niiden tulokset voidaan rinnastaa täysin toisiinsa, ja koirat voivat osallistua kaikkiin kolmeen suojelukoelajiin kunhan muut koeohjeiden määreet täyttyvät.

Suojelukoe käsittää jäljestämis-, tottelevaisuus- ja suojeluosuudet. Suojelukoe edellyttää koiralta hyvän fyysisen terveyden ja kestävyyden lisäksi erinomaista taistelutahtoa, puolustushalua ja hyvää hermorakennetta. Laji antaa hyvän kuvan koiran ominaisuuksista ja koulutettavuudesta.

Suojelukokeen tottelevaisuusosio on samanlainen muiden palveluskoirakoelajien kanssa. Osiossa tarkastellaan koiran ohjattavuutta, tempperamenttia, vietti- ja työskentelykestävyyttä sekä hermorakennetta erilaisten suoritusten avulla. Tottelevaisuusosiossa suoritettavia liikkeitä ovat paikalla makaaminen, seuraaminen, seuraaminen ohitettavista ihmisistä, liikkeestä istuminen, liikkeestä seisominen ja liikkeestä maahanmeno, luoksetulo, eteenlähetys sekä esineen noutaminen tasamaalla ja ylittämällä erilaisia esteitä.

Jäljestämisosuus tapahtuu yleensä pellolla. Jäljellä on 2-3 käyttöesinettä, joiden ilmaisun tulee olla tarkkaa. Tuomari arvostelee erityisesti jäljellä pysymisen ja sen, miten tarkasti koira käyttää hajuaistiaan.

Koiran kouluttaminen kokeeseen vaatii ammattitaitoisen maalimiehen avustajaksi. Harjoituksissa ja kokeissa maalimies käyttää suojahaalaria ja topattua hihaa, johon koira kohdistaa torjuntansa. Lisäksi maalimiehellä on pehmustettu patukka, joka ei vahingoita koiraa ja jolla maalimies kohdistaa koiraan uhkaa. Tällä tavoin mitataan koiran henkistä rohkeutta.

Suojeluosuus tapahtuu kentällä, jossa on 6 piiloa. Koira kiertää piilot ohjaajan käskyjen mukaisesti. Kun koira löytää maalimiehen viimeisestä piilosta, on sen aloitettava välittömästi vartiointi ja haukuttava tauotta. Koiran on torjuttava maalimiehen hyökkäykset ja pakenemisyritykset puremalla suojahihaan. Kun maalimies lopettaa vastarinnan, on koiran irrotettava otteensa ohjaajan komennosta ja aloitettava tiivis vartiointi. Mikäli koira ei irrota käskystä, se ei saa hyväksyttyä tulosta.

Suojelukokeeseen oikein koulutettu koira ei ole vihainen eikä se ole vaaraksi ympäristölleen. Lajin harrastamisen edellytyksiä ovat koiran tasapainoinen luonne ja ohjaajan vastuuntuntoisuus.

Takaisin

PAOP, Opastuskoe (ei koulutustunnusta)

Opaskoirakokeessa testataan sekä koiran että käyttäjän taitoja. Arvostelijoina toimivat pätevöidyt opaskoirakoetuomarit. Säännöt on tehty Opaskoirakoulun ja Opaskoirayhdistyksen kanssa yhteistyössä ja kokeisiin voi osallistua jokainen näkövammainen koirankäyttäjä.

Opastuskokeeseen saa osallistua vain virallisessa opaskoirien käyttöönottotarkastuksessa hyväksytyt opaskoirat ja koiran ohjaajan tulee olla näkövammainen.

Takaisin

PAVH, Valjakkohiihto (ei koulutustunnusta)

Valjakkohiihdossa koira juoksee hiihtävän ohjaajan edessä ollen joustavalla narulla kytkettynä ohjaajan vyössä olevaan lenkkiin. Naruluokissa kevytkin koira selviytyy hyvin. Ahkiollisissa luokissa laji asettaa koiran painolle, voimalle, nopeudelle, työhalulle ja sisukkuudelle omat vaatimuksensa. Kilpailuissa hiihdettävä sarja määräytyy koiran rodun sekä ohjaajan sukupuolen ja iän mukaan.

Takaisin

PERA, PEHA, PEJÄ, Pelastuskoiratoiminta ja pelastuskoirakokeet

Kokeisiin saavat osallistua kaikki 14 kk täyttäneet koirat, myös rekisteröimättömät. Koiran tulee kuitenkin olla merkitty Kennelliiton omistajarekisteriin.

Kansallisissa pelastuskoirakokeissa ei jaeta koulutustunnusta eikä koesuorituksesta anneta pisteitä, vaan tuomari arvioi koiran suorituksen joko hyväksytyksi tai ei hyväksytyksi.

Kilpailujen muodossa pelastuskoirien taitoja mitataan kansainvälisen pelastuskoiraorganisaation (IRO:n) IPOR –koeohjeen mukaisesti järjestetyissä kokeissa ja kilpailuissa. IPOR –koe käsittää aina tottelevaisuus- ja ketteryysosuudet. Vainutyöskentelyosuudessa suoritetaan jäljestämis-, henkilö- tai raunioetsintäkoe. IPOR kokeissa koiralle myönnetään koulutustunnus.

Kansainvälisessä IPOR -kokeissa koulutustunnukset ovat:

RH-E = soveltuvuuskoe
RH-T-A/B = IPOR rauniokoe
RH-F-A/B = IPOR jälkikoe
RH-FL-A/B = IPOR hakukoe

Pelastuskoirat etsivät eksyneitä metsistä ja maastoista tai loukkaantuneita sortuneista rakennuksista. Pelastuskoiran tulee olla hyväluonteinen ja peloton, terve ja suorituskykyinen selviytyäkseen esteistä ja jaksaakseen työskennellä riittävän pitkään. Pelastuskoiran tulee hallita vähintään kaksi seuraavista etsintämuodoista: jäljestäminen, maastoetsintä (haku) ja raunioetsintä. Koirien koulutustaso todetaan pelastuskoirakokeissa. Pelastuskoirakoe käsittää tottelevaisuusosuuden ja jonkin edellä mainituista kolmesta lajista. Vaaditun koulutustason saavuttaneet koirat sijoitetaan pelastuskoiraryhmiin, jotka osallistuvat viranomaisten apuna etsintätehtäviin.

Takaisin

TOKO, tottelevaisuuskoe

Tottelevaisuuskokeeseen saavat osallistua kaikki 10 kk (erikoisvoittajaluokka 15 kk) täyttäneet koirat, jotka on tunnistusmerkitty ja rokotettu Suomen Kennelliiton määräysten mukaisesti. Kokeessa testataan koiran ja ohjaajan välistä yhteistyötä sekä koiran koulutustasoa neljässä eri luokassa (alokas-, avoin-, voittaja- ja erikoisvoittajaluokka) Erikoisvoittajaluokka voi olla myös kansainvälinen koe. Koira voi siirtyä luokasta toiseen yhden 1-palkinnon saatuaan, ja sen pitää siirtyä kolmannen 1-palkinnon jälkeen.

Tottelevaisuuskokeessa jokainen liike arvostellaan pistein ja jokaiselle liikkeelle on määritelty kerroin.

Alokasluokka, ALO

Alokasluokkaan saavat osallistua koirat, jotka eivät ole ennen kilpailleet, eivätkä ole saaneet alokasluokassa kolmea 1-tulosta. Luokan koulutustunnus kolmesta 1-tuloksesta on TK1 (ja pronssinen mitali). Alokasluokan liikkeitä ovat luoksepäästävyys, paikalla makaaminen (ryhmäliike), seuraaminen kytkettynä, seuraaminen taluttimetta, maahanmeno seuraamisen yhteydessä, luoksetulo, seisominen seuraamisen yhteydessä ja estehyppy. Lisäksi arvostellaan kokonaisvaikutus.

Avoin luokka, AVO

Avoimeen luokkaan saavat osallistua koirat, jotka ovat saaneet alokasluokassa yhden 1-tuloksen. Kun koira saa kolme 1-tulosta (koulutustunnus TK2 ja hopeinen mitali), se ei saa enää kilpailla avoimessa luokassa. Avoimen luokan liikkeitä ovat paikalla makaaminen (ryhmäliike), seuraaminen taluttimetta, maahanmeno seuraamisen yhteydessä, luoksetulo, seisominen seuraamisen yhteydessä, noutaminen, kauko-ohjaus ja estehyppy. Lisäksi arvostellaan kokonaisvaikutus.

Voittajaluokka, VOI

Voittajaluokkaan saavat osallistua koirat, jotka ovat saaneet avoimessa luokassa yhden 1-tuloksen. Kolme 1-tulosta saatuaan koiran pitää siirtyä erikoisvoittajaluokkaan (koulutustunnus TK3 ja kultainen mitali). Voittajaluokan liikkeitä ovat paikalla makaaminen (ryhmäliike), seuraaminen taluttimetta, istuminen seuraamisen yhteydessä, luoksetulo, lähettäminen määrätylle paikalle ja luoksetulo, noutaminen esteen yli hypäten, metalliesineen noutaminen, tunnistusnouto ja kauko-ohjaus. Lisäksi arvostellaan kokonaisvaikutus.

Erikoisvoittajaluokka, EVL

Erikoisvoittajaluokkaan saavat osallistua koirat, jotka ovat täyttäneet 15 kk ja saaneet voittajaluokassa yhden 1-tuloksen. Luokan koulutustunnus kolmesta 1-tuloksesta on TK4 (sekä kultainen lehväkehyksinen mitali). Voittajaluokan liikkeitä ovat istuminen ryhmässä, paikalla makaaminen häirittynä (ryhmäliike), seuraaminen taluttimetta, seisominen, istuminen ja maahanmeno seuraamisen yhteydessä, luoksetulo (seisominen ja maahanmeno), lähettäminen ohjattuna eteen (maahanmeno ja luoksetulo), ohjattu noutaminen, metalliesineen noutaminen ja hyppy esteen yli, tunnistusnouto ja kauko-ohjaus.

Takaisin